Kuolemanlaakso - Kuusumu lyrics
 |
Tracks 01. Pimeys Laski
02. Katkeruuden Malja 03. Surusta Meri Suolainen 04. Kuohuista Tulisten Koskien 05. Surun Sinfonia 06. Pedon Vaisto 07. Tulessakävelijä 01. Pimeys Laski
Taivaankansi kuulaana kiilsi
Vehmas vilja peitti maan Järvet ja lehdot, maaemon kehdot Kukkeina keinuivat huomassaan Valon ylle lankesi verho Joka vei lämmön mukanaan Pimeys laski, saartavaksi Pimeys laski, kylmyys koitti Pimeys laski, tähdetön Pimeys laski, täydellinen Sine tummui purppuraksi Sees raastavaksi Epätoivon hyinen koura Tarttui kaulaani Pimeys laski, saartavaksi Pimeys laski, kylmyys koitti Pimeys laski, tähdetön Pimeys laski, täydellinen Valtaisa Ahto aaltojen hallitsija Suo meille ahvenkarja, tyvenveet Tapio, otson suuri suojelija Säästä riista, ota uhriveret Kuuntakoja, Rahkoi, tervavihulainen Kuu kiillota kirkkaana hohtamaan Oi, Ukko, remupilven reunahinen Anna aurinko takaisin taas - - - "Darkness Fell" The firmament was like a shining ball Lush grain covered the ground Lakes and groves, Earth Mother’s cradles Swayed as flowers in their might Over the light, a curtain fell Which took the warmth away with it Darkness fell, surrounding Darkness fell, cold coming Darkness fell, starless Darkness fell, flawless Blue darkened to purple Serenity into wracking Despair’s icy grapple Tightly grasped my throat Darkness fell, surrounding Darkness fell, cold coming Darkness fell, starless Darkness fell, flawless Mighty Ahto, ruler of the waves Grant us a flock of perch, still waters Tapio, great guardian of the bears Spare game, take the blood of sacrifice Moon thief, Rahkoi, tarry nemesis The moon is meant to brightly shine Oh, Ukko, on the rumbling clouds’ edge Give back the sun again 02. Katkeruuden Malja
Sinä tulit kuin kaamos
Korpinmusta, valoton Havisit hiljaa kuin lehmus Silmissäsi katse eloton Kuunkalpeana kasvosi loisti Verisumu silmäsi sumensi Varjot laskivat yllesi hunnun Lumivalkoisen Tuulahti tuonen tuuli Lainasiivin leijailit Halki mustan avaruuden Humiseva yksinäisyys jäi Kulki kuu radallansa Pimeässä se keikkui Ei jälkeäkään auringosta Se muistoissa hehkui Huurtuivat hirret hallayönä Elon liekki haurastui Kun suljin raskaat silmäni Näin jälleen kauniit kasvosi Tuulahti tuonen tuuli Lainasiivin leijailit Halki mustan avaruuden Humiseva yksinäisyys jäi Hiljaa soi laulu levollinen Yllä vuorten, metsien Hiljaa soi laulu vainajien Kaihovirsi ikiaikainen Tule kokko koillisesta Pohjolasta lennä Tulisiivillesi nosta Kanna yli Tuonen veen Ota minut siivillesi Kyydissäsi kanna Vie mukanasi Vainajalaan Jotta hänet nähdä saan Katkeruuden malja - - - "Cup Of Bitterness" You arrived like the polar night Raven black, without light Huddled quietly like the lime tree A lifeless look in your eyes Your face shone pale as the moon Blood mist clouding your eyes Shadows fell on top of your veil Snow-white A waft of death’s wind A loaned wing hovering Across the black of space A humming solitude remained The moon walked along its orbit It was swaying in the darkness With not a trace of the sun It was glowing in memories Logs steaming in the frosty night Brittle turned the flame of life When I closed my heavy eyes I once more saw your beautiful face A waft of death’s wind A loaned wing hovering Across the black of space A humming solitude remained Silently sounds a serene song Above the mountains and woods Silently sounds the deceased’s song An eternal hymn to saudade Come, fire from northeast Fly out of the north Rise on your flaming wings Be carried over Tuoni’s waters Take me on your wings Carry me on your ride Take me with you to the Netherworld So that I’ll be able to see her The cup of bitterness 03. Surusta Meri Suolainen
Hiljaa - Lipuu laiva vailla rantaa
Aavaa - Viiltävät airot veden pintaa Tummaa - Harsoinen taivas huopanamme Usvaa - Surusta meri suolainen Mitä meistä jäljelle jää Kun kaleerimme seilaa kadotukseen Millainen jälki taaksemme jää Kun siirrymme iäisyyteen Hyisenä notkuu merenselkä Luunvalkeana tyrskyrinta Alus notkuu ja vaikertaa Meri pian omansa saa Kalmot kannella kasoina Yksitellen yli laidan Sielut kuorossa vaikertaa Kapteeni karjuu ja kaleeri soutaa Mitä meistä jäljelle jää Kun kaleerimme seilaa kadotukseen Millainen jälki taaksemme jää Kun siirrymme iäisyyteen Masto ulvoo, kuohu kylkiä hakkaa Repii puuta rungosta Aluksen meri syliinsä ottaa Miehistön povelleen ripustaa Ruumisriutoiksi niputtaa Näin nousee myrsky viimeinen - - - "The Sea Salty From Sorrow" Silent - Floats a ship without shore Open - Slit the waters’ surface with oars Dark - A gauze sky as our blanket Haze - The sea salty from sorrow What will be left of us When our galley sails into oblivion What sort of trace will remain behind us When we proceed into eternity Glacial groans the back of the sea As a bone white thunderstorm The vessel groans and heaves The sea shall soon shall have its own Straws lie on deck in heaps One by one overboard A choir of souls moans The captain roars and the galley rows What will be left of us When our galley sails into oblivion What sort of trace will remain behind us When we proceed into eternity The mast howls, turbulent flanks pound Wood tearing from the hull The sea takes the ship in its arms The crew hanging in its bosom Bundled together in a reef of corpses So rises the storm at last 04. Kuohuista Tulisten Koskien
Mato musta maasta nousi
Tuonen toukka koukeroinen Hiisi sille hengen antoi Lempo leuan kyhäsi Kyy kehno kyykeröinen Raippa tumma raunioiden Ikenet kuohuista tulisen kosken Hampaat neuloista Manalan neidon Kovat on koprat kuolleihilla Kalmalaisilla kauheammat Maan alta, manan mailta se nousi Hurjain verestä sikisi Mato musta maanalainen Pirun piiska raakalainen Nousi syvältä manan mailta Kuohuista tulisten koskien Hampahat kuin hiilihangot Suu kipunoiva hornan kynttilä Kieli keskeltä puolitettu Sydän raudasta rakennettu Piukka tuonen Kanteleen kieli Raippa rivo raakalainen Myrkyllänsä kauhua kylvi Tuhat miestä tuhosi - - - "From The Frothing Of Fiery Rapids" A black worm rose from the ground Death’s crooked caterpillar Hell gave it its soul Damnation was chuckling A poor, squatting viper A raft of dark ruins Gums from the frothing of a fiery rapid Teeth from the needles of death’s maiden Hard are the copras of the dead ones More horrible than the odour of death From under ground, death’s lands, it rose Born from the most ferocious blood A black worm from netherworld The Devil’s savage whip Rose from the depths of death’s lands From the frothing of fiery rapids The teeth like charcoals The mouth, a paining Hell’s candle The tongue cleaved in the middle The heart from iron forged The snug tongue of death’s Kantele The birch, savage and obscene The horror sowed its poison Destroyed a thousand men 05. Surun Sinfonia
Viilsi ilmaa sielulintu
Lailla julman jumaltuulen Surun siivillänsä kantoi Elon murheeksi muutti Ei juuretonna kasva kuusi Ei vedettä vartu petäjä Satoisaa on surumulta Kyyneljuhlin kostutettu Kun näivä anoo ruokkimista Kata pöytä koreaksi Mullaksi kuusikin muuttuu Maaksi maatuu petäjä Anna surun tulla Suru on kyynelten juhla Anna sen liitää linnun lailla Kepeänä taivahalla Suurta sinfoniaa Luonnon harmoniaa Sielujen sympatiaa Syklistä tragediaa Käsin kynsin kyistä peltoa Ihoni rikki raatelin Huusin ääneni tukahduksiin Tähdiltä vastauksia anelin Kielsin kaiken, kirosin tuulet Luomakunnalle raivosin Karjuin, kunnes aika arpeutti Muistot aarteiksi muutti Anna surun tulla Suru on kyynelten juhla Anna sen liitää linnun lailla Kepeänä taivahalla Suurta sinfoniaa Luonnon harmoniaa Syvät ovat haavani Uurteeni, varjoni Raskas on rekeni Kivikkoinen polkuni Punaista on vereni Yön pimeys peilini - - - "Symphony Of Sorrow" Soul bird, cool the air Like a cruel, divine wind It carried sorrow on its wings The change of life into grief The rootless grows no spruce The waterless no traitor It is raining with sorrow Moistened by a feast of tears When the deaf beg to be fed Decorating the table Also the spruce turns into soil Into the ground molders the traitor Let sorrow come Sorrow is a feast of tears Let it cling like a bird Weightless in the sky The great symphony The nature’s harmony The souls’ sympathy A cyclical tragedy With my hands I plough the field Mauled broken my skin Shouted my voice until suffocating From the stars, I was for answers begging Denounced it all, cursed the winds Against creation I was raging Screaming until scarred by time And memories turned into treasures Let sorrow come Sorrow is a feast of tears Let it cling like a bird Weightless in the sky The great symphony The nature’s harmony Deep are my wounds My grooves, my shadow My sleigh is heavy My path is rocky My blood is red Dark of night, my mirror 06. Pedon Vaisto
Huuleni rikki rohtuneet
Kalmankankeiksi kohmettuneet En aisti kylmyyttä En kipua Raahaudun vatsallani Hangessa Tahdonvoimalla Suden vaistolla Karhun voimalla Pedon vaistolla Karhun voimalla Suden vaistolla Peto sisälläni Henget huomanani Peto sisälläni Kasvaa Tunnen tuulen yltyvän Vähäisen valon hiipuvan Nälkä uurtaa ruumistani Viima polttaa kasvojani Hurme valuu rystysillä Raajat eivät kanna Raaku kaarne kalmasiipi Opastusta anna Peto sisälläni Henget huomanani Peto sisälläni Kasvaa Nouse kyy kivikosta Käräjäkivesi anna Käärmeiden kuningas Haavani paranna Raivo riehuu rinnassani Riipii, raastaa sydäntäni Perikadon torvet pauhaa Mustaa, mustaa, ei mielenrauhaa Pedon vaisto - - - "Beast's Instinct" My lips are cracked open Numbed by death’s stubborn odour I do not feel the cold Nor the pain I’m dragging my belly In the crust With willpower With wolf’s instinct With bear’s power With beast’s instinct With bear’s power With wolf’s instinct The beast inside me Spirits my attention The beast inside me Grows I feel the wind rise The dim light fading Hunger searches my body The wind burns my face Gore drips from my knuckles Limbs fail to carry The raw, crooked wings of death Give me guidance The beast inside me Spirits my attention The beast inside me Grows A viper rises from the rocks To grant your headstone The king of snakes Heals my wounds Anger rages in my chest Hangs on to, grips my heart Perdition’s horns are roaring Black, black, no peace of mind Beast’s instinct 07. Tulessakävelijä
Äänesi kuin kuiskaus tuulessa
Loittoneva kaiku hiljainen Ympärillä kalmoja, tuonta, tomua, tuhkaa Mullassa tilaa menneille Joka askeleella keuhkot myrkkyä haukkaa Joka vilkaisulla vuoret kasvavat Polvistun povellesi, oi äiti maa Ja käteni ylös kohotan Taivas on purppura Pilvistä verta sataa Taivas on purppura Yön hopeassa sielut ulvovat Kadotuksen kahleet kapsavat Hurme virtaa punakkana roviolle Hiipuvaa liekkiä tuijotan Uhrisavu tanssii pimeässä Tunnen tulen hiljaa sammuvan Taivas on purppura Pilvistä verta sataa Taivas on purppura Varjot ryömivät Varjot hiipivät Varjot raastavat Varjot riipivät Tulessakävelijä - - - "The One Who Walks Within Fire" Your voice like a whisper in the wind A fading, silent echo Corpses, doom, dust, ashes all around Spaces in the soil for one’s passed Lungs hacked by poison with every step Mountains growing with every glance I kneel onto your bosom, oh mother Earth And raise up my hand The sky is purple Blood falling from the clouds The sky is purple Souls howl in the silver of the night The shackles of oblivion clap Red gore streams into the bonfire I stare into the fading flames In the dark dances my victim’s smoke I feel the fire quietly go out The sky is purple Blood falling from the clouds The sky is purple Shadows crawling Shadows creeping Shadows shattering Shadows hovering The one who walks within fire |