Suureen hetkeen valmiina
Puoli pulloa nauttineena
Päänsä painaa tuvan nurkkaan
Hohtimet hoitavat hamuaa
Järki lähtee, ääni jää
Veri täyttää nielun, suun
Kyllä mies kivun kestää
Mutta ei häpeää

Nyt on mies!

Aamuisin herätessäni evästän itseni päivään
Kertaamalla mielessäni kaikki ne asiat,
Joissa olen elämässäni epäonnistunut,
Ja kaikki ne mahdollisuudet,
Jotka olen jättänyt käyttämättä

Te ette tiedä mitään
Minä tiedän kaiken
Tukeanne en tarvitse
Apuanne en kaipaa
Itse oman hautani kaivan
Viereen kiven komeimman
Itse oman ristini kannan
Sen viimeisen matkan pahimman

Nyt on mies!

Säde räjäyttää pian
Vanhan kotiplaneetan
On aika soittaa sinfonia
Niin kuin sovittiin

Rakas, älä kysy enää
Mikä on matkan määränpää
Avaruus on nyt asuntomme
Muu on samantekevää

Ehkä joskus saamme vielä
Kuulla tuulen huminaa
Ehkä jossakin on toinen
Yhtä kaunis kotimaa

Minä olen kuullut
Täällä on tapahtunut outoja
On tavattu mykkiä miehiä
Kummallisilla asioilla
Kaukaa on tullut eläimiä
Joita ei pitäisi olla
Siellä kaukana ei enää
Voi kuulemma hengittää

Jostakin syystä tänään
Tuntuu pahemmalta kuin eilen
Ja eilen tuntui pahemmalta
Kuin toissapäivänä
Varmasta on tullut epävarmaa
Vieras on pysynyt vieraana
Pelottaa tietää ettei tiedä
Kuin aikansa vähyyden

Kaiken aikaa täällä ollaan
Seisottu tyhjän päällä
Nyt seisotaan edes jossakin
Nyt seisotaan rajalla

Ei täällä ollutkaan kallioita
Joille voisi rakentaa
Ainoat sanat jotka kuulen:
"Auttakaa minua"

Aalto häilyy kimallellen
Aurinko vettä tanssittaa
Näkeekö äiti veden takaa
Poikansa siniset silmät?

Tuuli pyyhkii metsän selkää
Oksia sivuun taivuttaa
Näkeekö äiti puiden takaa
Poikansa siniset silmät?

Pisarat puhkoo hiekan pintaa
Totuutta uutta rummuttaa
Näkeekö äiti sateen takaa
Poikansa siniset silmät?

Muistot mittaa uutta päivää
Mitään ei saata unohtaa
Näkeekö äiti ajan takaa
Kiinni on siniset silmät