Istun edessä
Sinun edessä
Vierellä
Sinun Saatana
Pidän sylissä
Sinun päätä
Syön kädeltä
Saattajan

Kuin eksyneet ilkitiellä
Ilkimielen sydän siellä
Kuin eksyneet ilkitiellä
Seinälle sielunsa naulani

Olen peto
Sinun edessä
Sinun maallasi vapaata riistaa
Sinun kädessä
Sinun edessä
Ei lepää siunaus

Kuin eksyneet ilkitiellä
Ilkimielen sydän siellä
Kuin eksyneet ilkitiellä
Seinälle sielunsa naulani

Minussako vika
Kun muu väki käskee tappamaan
Se on verinen vaade
Itkevän lihan lunastan

Minussako vika
Se on sinussa se vika
Sinä turhuuden takila
Isommassako vika?
Se on sinussa se vika
Sinä hauras sairaan vartija

Minussako vika
Kun muu väki tappaa toisiaan
Ja se itkevän lihan kyynel
Se kyynel punainen

Kaipuussa kadotetun
Raiskatun häpeässä
Suruista sairaan
Tahtona tappajan

Kuka koitoa kumartaa
Sitä polville pakottaa
Kirkko multiin tapetaan
Ei osaa tuhoansa rakastaa

Käräjillä käärmeiden
Juo lähteistä hulluuden
Lepää lumossa
Kiusan etäisen

Muistot murhaan ajaa
Ja se harhaa kumartaa
Olen tappaja jumalasi nimeen
Ja katso, terällä hanki säteilee

Käräjillä käärmeiden
Juo lähteistä hulluuden
Lepää lumossa
Kiusan etäisen

On syntiä itkusi
Et ole täältä kaukaa
Valuu kultaa kaulalla jokaisen
Sitä punaista juoksevaa

Kun surun kellot
Soittaa kutsun varjoihin taas palaamaan
Turhaan henget meille kuiskaa
Kun surun kellot
Soittaa kutsun varjoihin taas palaamaan
Turhaan juokset pakoon kuolemaa

Takaa valheiden verhon
Lyö terän tapparan
Se kylkiä kuokkii
Irti repii ihrat matalan
Syöttää lihaa
Sairaan enkelin
Ja päälle juottaa veret murhamiesin

Kun surun kellot
Soittaa kutsun varjoihin taas palaamaan
Turhaan henget meille kuiskaa
Kun surun kellot
Soittaa kutsun varjoihin taas palaamaan
Turhaan juokset pakoon kuolemaa

...ja putoaa, putoaa

Itse veistää arpiaan
Rautaa polveen hakkaa
Auki repii haaroista kaulaan
Murhatun virttä laulaa
Lihassa sairaan enkelin
Verissä surma mieli
Sinua iäti seuraa
Sinulle etsii hautaa

Vuolas on varjon virta
Kasvottomat kastajatta
Kaipuussa kidutetut
Itsessä vihojeni virsi

Ruumiista laulan
Laulan verisistä koskista
Elon surujen orjasta
Virsi harhojen virrasta

Karu polku poiketessa
Synti syltä syvempi
Hakkaa kivut kiven kylkeen
Kauhut kaatuvat kyyneliin

Ruumista laulan
Laulan verisistä koskista
Elon surujen orjasta
Virsi harhojen virrasta

Vihassansa maatuneet
Elämästä kaatuneet
Portoiksi pahan maan
Särkyy sielu hapan
Juottaa säälisakan
Ja käskee tappamaan

Ja kuinka ruumis itkee
Hurmeen laskee vapauteen

Nyt vertani juo
Polvillasi vannot valani
Ota vastaan sairaus
Ruumihit tuon kanssani
Sisintäsi repii
Tyhjään
Sieluasi
Ikeen pimeyden
Se sama lauma
Lauma ruokaa sirpaleen
Minkä palkan maksaa?
Kultaa kituvien
Viiniä vainajien
Ranka raihnainen
Haaska säälin koirien

Ja kun saapuu suruntuoja
Itse paha, itse ruoja
Ja kun saapuu suruntuoja

Antaa sen vuotaa
On sisältä sairas
Sille kirstu tuokaa
Se tanssii, ja tuo ruumiit kanssaan
Sitä kituvien kultaa
Viiniä vainajan
Ja haaskan surmaa
Edessä koirien

Ja kun saapuu suruntuoja
Itse paha, itse ruoja
Ja kun saapuu suruntuoja

Et vertani juo
Polvillasi vangittuna
Ota vastaan siunaus
Pysyt aina kahlittuna
Sisintäsi repii
Tyhjään
Sieluasi
Ikeen pimeyden
Se sama lauma
Lauma ruokaa sirpaleen
Minkä palkan maksaa?
Kultaa kituvien
Viiniä vainajien
Ranka raihnainen
Haaska säälin koirien

Juon haarojesi liemen
Kyyneleet liokkaan lihasi
Kivisiä himojani nielet
Märkään siunaan vihani

Surut hurmasta palaa
Tulessa sieluni sokea
Lihan sitoo lihaan
En täältä kanssasi palaa

Tuli löi taivasta
Kiimoissansa kirnusi
Auki repi haavat ahnaat
Raajoihinsa kahlitsi

Puski rintaa surun sarvet
Siunaus sorron
Puna puroja värjää
Läpi jäisen lakeuden

Käskee polvistumaan
Eteen pyövelin
Sulaan laavaan hukkuu
Sateessa tulivaarnojen

Alttarilla aamutähden
Rahtu rikkaus raatajan
Sieluni pedon syntyessä
Takana varjojen käskee kulkemaan

Raahaa nöyryyden lieka
Rampaa taluttaa
Ikiuneen saattaa
Alhaisinta ontuvaa

Alttarilla aamutähden
Rahtu rikkaus raatajan
Sieluni pedon syntyessä
Takana varjojen käskee kulkemaan

Kuin kivikynsi raivotar
Repii herja kurjan
Sateessa tulivaarnojen
Keskellä jäisen lakeuden

Raahaa nöyryyden lieka
Rampaa taluttaa
Ikiuneen saattaa
Alhaisinta ontuvaa

Alttarilla aamutähden
Rahtu rikkaus raatajan
Sieluni pedon syntyessä
Takana varjojen käskee kulkemaan

Voit niellä kyiset kyyneleet
On aika mustan lumen
Katse hirtettynä harmaaseen
Sisällä pahan siemen
Kantoi kaunaa kohdussaan
Liian paha ollakseen totta

Kylmässä maatuu vapahdettu
Pyyhkii pois sen taivaan
Jää muistoihinsa unohdettu
Polttaa jalkoja hapan maa

Kirous huoraan houreisen
Oli väella naaras naitu
Pedot julman juurakoista
Yhdeksän synnin satuloista
Hiljaa hautoo armoaan
Maailma lopun tuhkassa
On aika kiirastulen
Surman herra minä olen

Kylmässä maatuu vapahdettu
Pyyhkii pois sen taivaan
Jää muistoihinsa unohdettu
Polttaa jalkoja hapan maa

Kairaa kosto
Kiimojensa vesiin hukkuu
Armon kieltää säälin satulassa
Haaskaa kantaa