Mokoma - Mokoman 120 Päivää lyrics
Tracks 01. Koiruoho
02. Rajapyykki 03. Pois Se Minusta 04. Teon Teoriaa 05. Seitsemän Sinetin Takana 06. Lihaa/Terästä 07. Voimahuone 08. Ranka 09. Onnenonkija 10. Pimeyden Liitto 01. Koiruoho
Piiskasi naamaani rakeet
Repi tuuli hiukseni Maa paloi allani ja poltti rakoille jalkani Otin tyynesti vastaan sen kaiken, Sillä olinhan sen ansainnut Ymmärsin miksi suureni valo, Pakoon silti en lähtenyt Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Savu täytti keuhkoni ja vesi muuttui vereksi Jättimäisten heinäsirkkojen ryske minua piinasi Olisin vain halunnut kuolla, Mutta kuolema pakeni Ymmärsin miksi suureni valo, Pakoon siltä en ehtinyt Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Olisin vain halunnut kuolla, Mutta kuolema pakeni Ymmärsin miksi suureni valo, Pakoon siltä en ehtinyt Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi oli koiruoho Ja sen valon nimi 02. Rajapyykki
Lasken alas röyhkeän katseeni
Itkeä jos osaisin niin sitä tekisin Alimmaisen paidannappini avaan, Huomaan, tarttunut on verta liepeisiin Tähän viiva vedetään Tällä viivalla likainen poika Puhtaisiin puetaan Tällä viivalla lepään Tältä viivalta matkaa kun jatkan En sotkeudu mihinkään Tikulla silmään, jos muistat arpeni Jos auki revit ne ja hierot suolaa haavoihin Siunattu olet, jos astut keljaani Juot lasin kanssa murhamiehen Kanssa ryövärin Tähän viiva vedetään Tällä viivalla likainen poika Puhtaisiin puetaan Tällä viivalla lepään Tältä viivalta matkaa kun jatkan En sotkeudu mihinkään Tähän viiva vedetään Tällä viivalla, Tällä viivalla matkamiehen pää, Tulevaisiin käänetään Tähän viiva vedetään Tällä viivalla likainen poika Puhtaisiin puetaan Tällä viivalla lepään Tältä viivalta matkaa kun jatkan En sotkeudu mihinkään Tähän viiva vedetään Tällä viivalla likainen poika Puhtaisiin puetaan Tällä viivalla lepään Tältä viivalta matkaa kun jatkan En sotkeudu mihinkään Ei, en mihinkään 03. Pois Se Minusta
Kuka pienen pelon siemenen
Sisälleni aikoinaan on kylvänyt Kasvanut on täyteen mittaansa se Ja vihan puu on siitä syntynyt Heitän hiekkaa päälleni Maan tomulla pesen kasvoni Vietän seisten päiväni Huokaillen pyydän anteeksi Pyydän ettet jättäisi Tätä pistintä minun lihaan Hellästi vetäisit pois Pois minusta Pois se minusta Joskus sanat voivat miekan lailla Viiltää haavat aivan yhtä syvään Minä puhumalla pilannut olen Mahdollisuuteni kaikkeen hyvää Heitän hiekkaa päälleni Maan tomulla pesen kasvoni Vietän seisten päiväni Huokaillen pyydän anteeksi Pyydän ettet jättäisi Tätä pistintä minun lihaan Hellästi vetäisit pois Pois minusta Pois se minusta Pois se minusta Pois se minusta Pois se minusta Vetäkää jo pois se minusta Pois se minusta Pois se minusta Heitän hiekkaa päälleni Maan tomulla pesen kasvoni Vietän seisten päiväni Huokaillen pyydän anteeksi Pyydän ettet jättäisi Tätä pistintä minun lihaan Hellästi vetäisit pois Pois minusta Pois se minusta 04. Teon Teoriaa
Tässä istun yksin pimeässä
On katkottu sormieni kaikki luut Päällä nojaan karkeaan pergamenttiin, Jonka vanha muste otsaani tarttuu Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan, Jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa Pelkkää teon teoriaa Tässä istun yksin mietteissäni Aikaa on mutta kenen kanssa sen jakaisin Valuu hiki alas otsalta pöydälleni Ja tuhoaa loputkin kirjoitukseni Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan, Jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa Pelkkää teon teoriaa Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan, Jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan Kuinka kovaa löisin Kuinka kovaa purisinkaan Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa Yhtä tyhjän kanssa, ei siis mitään Pelkkää teon teoriaa 05. Seitsemän Sinetin Takana
Ihmeille pienille tahtoisin taputtaa,
Muttei vasen käteni tavoita oikeaa Tahtoisin edessänne nöyrästi kumartaa, Mutta polvistuessani odotan kruunaajaa Kultaa ja kunniaa Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Maanpiiri pullollaan totuudenpuhujaa, Jotka auliisti jakavat elämänneuvojaan Tavoittaa silmä mykän kyltti kaulassaan Sanoo: Totuuden kuulee vain hiljaisuudessa, Lähellä sydäntä Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Ja viisauden takana on hulluus Ja hulluuden takana on kuva Ja kuvan takana on jumala Raivoni joka suuntaan haluan osoittaa Suuttuessani potkaisen suurta katajaa Lumikasan alta nousen, surta vakavaa puuta katson, Näin se minua opettaa Saa paha palkkansa Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Seitsemän sinetin takana on viisaus Jota en tavoita koskaan 06. Lihaa/Terästä
Makaan selälläni pöydän alla
Seuraan kuinka purukumisi kovettuvat Ovat tiukassa kuin muistot, Jotka pyyhkiä pois haluaisin Sormenpäitäni kivistää Sydän hakkaa vaikken haluaisi Tuntuu aivan siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia Vaikka lupaan, etten itseäni satuta, En mielen räjähteitä vastusta Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Katse löytää vanhan kirjoituksen, Jonka joku kenties rakkaudesta riutuneena raapusti Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi, Joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Lihaa taikka terästä Kieli laulaa samaa surusäveltä Lihaa taikka terästä Lihaa taikka terästä Lihaa taikka terästä Lihaa taikka terästä Lihaa taikka terästä 07. Voimahuone
Tämän huoneen seinät on tapetoitu
Tapetoitu historian lehdillä Oviaukon kynnys on madallettu Madallettu kuolevaisten kengillä Tämän huoneen tuolit on päällystetty Päällystetty selkänahoilla Vanhaa räsymattoa sovellettu Sovellettu taistelukenttänä Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä Harmi ettei asukeilla ole silmiä Savupiipun kautta pääsee kauas pois Jonnekin uuteen, avaruuteen Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen Tämän huoneen seinät on pystytetty Pystytetty orjatyövoimalla Tapetin pintaan on kirjoitettu Kirjoitettu iskulauseita Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä Harmi ettei asukeilla ole silmiä Savupiipun kautta pääsee kauas pois Jonnekin uuteen, avaruuteen Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä Harmi ettei asukeilla ole silmiä Savupiipun kautta pääsee kauas pois Jonnekin uuteen, avaruuteen Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen Ei tutustu mahdollisuuteen Ei tutustu mahdollisuuteen Ei tutustu mahdollisuuteen 08. Ranka
Annoin sinulle helmen
Merkiksi rakkaudestani Kun kulman taakse katosit, Näin vilaukselta saparosi Käytit minusta kaiken Annoin toisenkin helmen, Sillä en mitään oppinut Nuo kaksi pientä helmeä Rankani kalloa koristi Näytit minusta kaiken ja kaiken Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Kahdensadankuuden palan pelin rakensit Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Valmistuttuaan sen näytteille asetit Minun rankani Reporankana ojentaa väsynyttä vartaan Luiden kalske tuulikellon lailla kertoo tarinaa Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Kahdensadankuuden palan pelin rakensit Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Valmistuttuaan sen näytteille asetit Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Kahdensadankuuden palan pelin rakensit Otit piilostani pois, otit kaapistani pois Minun rankani Minun rankani 09. Onnenonkija
Poika haistelee uutta ilmaa verisellä portilla
Monen mutkan jälkeen avautuu karu maailma Napanuora kriittisellä hetkellä valtuutensa ylittää Kaikkien järkytykseksi päättää hirttoköyttä esittää, esittää Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia Itselle omia, toisten omia Onnenonkija kalastaa pirun kuvilla Kirves tullessaan alas varmasti tavoittaa kohteensa Pölli kahtia halkeaa lopulta useissa palasissa Päreiksi pilkkoo, pilkoo ja poltaa päreensä Vihanleimauksella pojasta mieheksi tullut valaisee huoneensa, huoneensa Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia Itselle omia Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia Itselle Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia Itselle omia, onnenonkija, onnenonkija, onnenonkija 10. Pimeyden Liitto
Voitettujen kansojen päät koristavat kukkapenkkiäni
Hiljaa hymyillen ne mieltään osoittavat Me ollaan me, muut on muita Muut edustavat saatanallisuutta Teidät aiomme tieltänne käännyttää Hävittyjen sotien uhrit nostamme Teroitetuille seipäille korpinruuaksi Merkiksi vallasta Me ollaan me, muut on muita Muut edustavat saatanallisuutta Teidät aiomme tieltänne käännyttää Kansan pariin hurraavan Nousen kuninkaana maailman Ja puheillani valjastan taas uuden veren makuun Me ollaan me, muut on muita Muut edustavat saatanallisuutta Teidät aiomme tieltänne käännyttää |