Stam1na - Raja lyrics
 |
Tracks 01. Hammasratas
02. Susi-Ihminen 03. Muistipalapelit 04. Vartijaton 05. Voima Vastaan Viha 06. Lääke 07. Kädet Vasten Lasia 08. Luova Hulluus 09. Muuri 10. Murtumispiste 01. Hammasratas
Nälänhädät, sotatilat, Afrikka ja Aasia
Kansanmurhat, diktatuurit: kiduta ja tuhoa Ylikansallisten yritysten psykopatia Uskontojen oikeutukset, kasvihuonekaasutukset Sademetsäkeuhkosyöpä, luonnonvarain raiskaukset: Syrjäytyneet hakataan, moraalimme tapetaan Globalisaatio ja medioiden tarut Politiikan valikoivat lainmuutoshalus Köyhien alamäki, rikkaiden jumaluus Niin lyhyitä lankoja minulla on käsissä Etten hammasvälejäni edemmäs yletä Kiillotan vain ongelmien nimiä ...on niin lyhyt elämä Olenko vahva? Olenko valmis? Jatketaanko samaa rataa? Rattaat pyörivät tuhatta ja sataa Hampaina rattaissamme: Pelko ja raha, jumalan nimi Aivoihin valettu rajamuurikivi Hampaina rattaissamme: Ääriliikkeet, terrorismi Aseita myydään, aseita pelätään Hampaina rattaissamme: Elämänmittainen ahneus ja viha Kuolemansyntiä koko historia Hampaina rattaissamme: Rohkea reitti rotkoa kohden Hypätäänkö kyydistä vai hajottaako kone? Hampaina rattaissamme: Pelko ja raha, jumalan nimi Aivoihin valettu rajamuurikivi Hampaina rattaissamme: Ääriliikkeet, terrorismi Aseita myydään, aseita pelätään Hampaina rattaissamme: Elämänmittainen ahneus ja viha Kuolemansyntiä koko historia Hampaina rattaissamme: Rohkea reitti rotkoa kohden Hypätäänkö kyydistä vai hajottaako kone? Tiedän, tiedän mistä viha syntyy: Kaksi vastavoimaa yhtyy Viisauden hammas rattaisiin jarruksi: Kone voitettiin Hampaina rattaissamme: Pelko ja raha, jumalan nimi Aivoihin valettu rajamuurikivi Hampaina rattaissamme: Ääriliikkeet, terrorismi Aseita myydään, aseita pelätään Hampaina rattaissamme: Elämänmittainen ahneus ja viha Kuolemansyntiä koko historia Hampaina rattaissamme: Rohkea reitti rotkoa kohden Hypätäänkö kyydistä vai hajottaako kone? 02. Susi-Ihminen
Ihmiset retuuttaa ruhojaan
Jokin ajaa ne juoksemaan Raja on ylitetty länttä kohden Yksi kaatuu ja haavoittuu Jälkeen jääminen laumasta on suora seuraus Tarkkaan on haisteltava mihin astuu Kohta omin avuin taakkansa taas Yksinäinen mies jaloilleen nostaa Lauma on saatava kiinni kun on valoa Tai hänestä tulee vuorollaan saalis Jahdattu, kituva, helppo maali Tälläkin kertaa juostaan kilpaa Eri syystä, samaan suuntaan Kaikki toivo nyt pantava on Lauman pysäyttävään taukoon Että turvan lajinsa saisi Matkan taittuessa, voimien laantuessa Ainoa toivonsa on juoksu loputon Kylmä maa, vieras maa Syksy loppuu kun talvi saa Yksi luoti puhtainta hopeaa Kaksi petoa katoaa Yksi laumasta miettii: "Se en onneksi ollut minä Jos koskaan kotiin päästään Ketkä meistä ovat hengissä?" Leukaperät veressä, sydän kylmänä Rajan tällä puolen on vain nieltävä Kauas ehtivät muut, nyt sataa: Polunkin on sulattanut edestä ja takaa Alasti ja haavoilla ojassa hän makaa Saaliille pelko on pedon enne Pedosta nälkä vie myöskin hengen Ellei toinen peto ehdi niitäkin ennen Miehellä on ulvontaan voimia Ääneen surkeaan On hetken enää tajuissaan Kuutamon nousun valossa Tutut kasvot palaavat Nälkäisinä juoksusta Pian punertuu maa Pian lämpenee maa Yksi laumasta miettii: "Se en onneksi ollut minä Jos koskaan kotiin päästään Ketkä meistä ovat hengissä?" Leukaperät veressä, sydän kylmänä Rajan tällä puolen on vain nieltävä Yksi laumasta miettii: "Se en onneksi ollut minä Jos koskaan kotiin päästään Ketkä meistä ovat hengissä?" Leukaperät veressä, sydän kylmänä Rajan tällä puolen on vain nieltävä 03. Muistipalapelit
Juon kaiken, juon myös huomisen
Juon kaiken, jotta muistaisi en Minkä muiston valitsen Syy on selvä, minä en Syy on hävinneiden palojen Muistipalapelien Pirstaleiden, pillereiden, parketin ja partaveisten Pullojen varjoista löydän itseni. Onko jo aamu? Seinät ylösalaisin; rikastuisin Jos näkymästä joka kerta sentin saisin ...ehkä huone hengittää enää sisäänpäin Huudon jälkeen Huudon jälkeen Pöydän päällä, tuolilla, naamassa Osittain joissain laatikoissa Sekaisin jaloissa pyörii psyykeni Olen paloina lattialla Huudon jälkeen Huuhdon jälleen Huudon Huudon Huudon Huudon Juon kaiken, juon myös huomisen Juon kaiken, jotta muistaisi en Minkä muiston valitsen Syy on selvä, minä en Syy on hävinneiden palojen Muistipalapelien Liikaa verta alkoholissa Sisuskalut aivan äärirajoilla Kampean pystyyn ja kaadun taas Miksi nousta, ei pohjaa vakaampaa Huudon jälkeen Huudon jälkeen Viinaa ja tervahauta Ylös suosta et enää sinäkään auta Alkoholilla, ainoastaan Taistelen loppuja paloja vastaan Huudon jälkeen Huuhdon jälleen Huudon Huudon Huudon Huudon Juon kaiken, juon myös huomisen Juon kaiken, jotta muistaisi en Minkä muiston valitsen Syy on selvä, minä en Syy on hävinneiden palojen Muistipalapelien 04. Vartijaton
Oven avaimenreiästä
Näen huoneeseeni, seinällä on häkki Samettikankaan alle jätetty mustalle linnulle Häkki, se tyhjä on, vartijaton Minäkö siellä? Usko, toivo, kuolema Vahvin löytyi lopulta Musta lintu on vapaana Vapaana kuin vartija Joku taloon kadonnut on joka ikkunan lukinnut Vain laudalla siivekäs siluetti Ja kun se siipiään levittää Kohti minua kääntää pään Noudatan suurta varoa tai hämärässä Huoneessa on pian kaksi lintua Minäkö siellä? Minäkö siellä? Minäkö siellä? Usko, toivo, kuolema Vahvin löytyi lopulta Musta lintu on vapaana Vapaana kuin vartija Myös unen ja rakkauden Vahvan viiden veljeksen Mustan linnun luokse jään Huoneeseeni lentämään Ovi on parempi avata jotta karkaa vartija Maailmassa on lukossa aivan liikaa ovia Enempää ei kaivata, vain ne jotka ovat lopulta Siinä viimeisessä muurissa Siinä viimeisessä lukossa Usko, toivo, kuolema Vahvin löytyi lopulta Musta lintu on vapaana Vapaana kuin vartija Myös unen ja rakkauden Vahvan viiden veljeksen Mustan linnun luokse jään Mustan linnun luokse jään 05. Voima Vastaan Viha
Himoten lihaansa
Alasti, rasvassa Luo hän mielikuvia Antiikin patsaista Nostaa hän painoina tuhat tonnia valheita Kun etsien puhtainta pyhää tarkoitusta vihaansa Kilokaupalla tietämättömyyttä, uskontoa Vaan sydänlihas syvällä hauraana lyö sisällä Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt Ainoa vahvuus onkin heikkous "Lisää lihaa, kaikkialle lihaa!" Syö nostaa, himoten huutaa: "Henki on sepitetty lihan jatke, painoton selitys, helppo selätys!" Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt Ainoa puolustus Henkeä vastaan Vahvuus onkin heikkous nyt Ainoa puolustus Henkeä vastaan Voima vastaan viha Viha vastaan liha Hengetön alastomuus, lihallinen luonnottomuus Poissa kauneuden ja kauheuden erot Siinä raskaiden arvojen verot Selkäranka mutkalla Jalat avohaavoilla Ylittää hän rajansa Vihan ylivoimalla Ainoa vahvuus onkin heikkous nyt Ainoa puolustus Henkeä vastaan Vahvuus onkin heikkous nyt Ainoa puolustus Henkeä vastaan Voima vastaan viha Viha vastaan liha 06. Lääke
"Seis seis seis seis!" huutaa ääni, pääni räjähtää
Yhdestoista hetki käsillä, keskellä päivää, keskellä elämää Keskellä suojatietä punaisissa valoissa seison Veitset sielussa kahvaa myöten "Älä liiku!" käskee räyhähenki, toivoo nähdä vainaan Aikoo tappaa, teki minusta mielisairaan Tänne kävin kadun varjopuolta, ajovalot häikäisee Syrjäytynyt olen mutten huomiotta enää jää Kymmeniä muistoja sekuntiin pusertaa Iloa, surua suoraan verkkokalvon pohjaan palaa Katsonko filmin loppuun vai kuvaisinko lisää? Äänet voimistuvat, kohta olen pelkkä muisto enää Tähän on lääke varmasti En saa kieltomerkkejäsi noudattaa Luovuttaa En antaudu vaan vapaudun Viimeinen kuva, se kaikista kaunein Sitä voisin tuijottaa ikuisuuden Ylittääkö raja vai yrittääkö jaksaa Jarrut kirskuu, ääni huutaa: "älä liiku, älä liiku" Katseeni nousee kengistä, edessä vihreä valo Paljon on kerrottavaa, mietin mistä aloittaa Ehkä siitä kun valitsin: ottaa askel vielä, askel vielä Tähän on lääke varmasti En saa kieltomerkkejäsi noudattaa Luovuttaa En antaudu vaan vapaudun Saa paha palkkansa Saa maistaa omaa lääkettään Tähän on lääke varmasti En saa kieltomerkkejäsi noudattaa Luovuttaa En antaudu vaan vapaudun Saa paha palkkansa Saa maistaa omaa lääkettään Tähän on lääke varmasti En saa kieltomerkkejäsi noudattaa Luovuttaa En antaudu vaan vapaudun Saa paha palkkansa Saa maistaa omaa lääkettään Tähän on lääke varmasti En saa kieltomerkkejäsi noudattaa Luovuttaa En antaudu vaan vapaudun Saa paha palkkansa Saa maistaa omaa lääkettään 07. Kädet Vasten Lasia
On vangeilla monta vartijaa
Mutta tässä huoneessa vain yksi ainoa Kun vapaa kohtaa vangin, laittaa kädet vasten lasia Kuin kieltona tai kuin kosketuksena Tuttu naama heijastuu vihreässä valossa Luodinkestävään, läpinäkyvään seinään Isä, kuten poika, omaa rangaistustaan istuvat Vartijan silmien alla, eri puolin pöytää Kuka heistä onkaan siellä pakosta Kuka korjaa loisteputkia kylpyhuoneessa Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla Avainten kantaja, lukkojen avaaja Sulkeutuu pieneen kotiinsa Ääni olohuoneessa, vain television armosta Ei vastaa miehen kysymyksiin Yksin on hän siellä, pakosta Yksin on hän siellä, pakosta Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla Kotonaan kysyy peililtä "Kuolema vai elämä?" Kuva vastaa: "Ystävä, Kuljemme käsi kädessä" Mies anoo... Mies anoo armokuolemaa Mies sanoo: "Ei lasiarkkua" Mies anoo armokuolemaa Mies sanoo: "Ei lasiarkkua" Katumus on pelkkä sana Yksin myöhäistä lausua Vanhan liiton vartijalle Kahden maailman rajalla Kotonaan kysyy peililtä "Kuolema vai elämä?" Kuva vastaa: "Ystävä, Kuljemme käsi kädessä" 08. Luova Hulluus
Älkää katsoko aurinkoon!
Älkää katsoko aurinkoon! No minä kurkotin ja minä katsoin Minä kurkotin kaulani nähdäkseni Nyt kehotan muitakin katsomaan Pimeässä hiljaa, kaiken nähneenä Sokeana potilaana isken päätä sängynpäätyyn ja kyselen Että "Mikä on ihmisen virka sitten kun Ylämäki loppuu pystyseinään ja Toteaa ettei löytänyt asiaa, jonka edestä taistella tai kuolla?" Luova, äkkivanha, kaksikymmentäseitsemän Minustako yhteiskunnan kantava voima? En kykene edes lyömään tajuani kankaalle Oikeassa maailmassa lihani on velttoa Ajatus löysää ja tarpeetonta mutta Luovana hulluna tiedän tarpeeksi Kirjoittaakseni laulun joka kertoo Ja se laulu kertoo... Ja se laulu kertoo... Ja se laulu kertoo... Masennuksesta, alkoholista Heikkoudesta, rakkaudesta Alemmuudesta, pelkotilasta Tappohalusta, itsemurhasta Vihan tunteesta, vihan tunteesta, vihan tunteesta Ja se laulu kertoo... Masennuksesta, alkoholista Heikkoudesta, rakkaudesta Alemmuudesta, pelkotilasta Tappohalusta, itsemurhasta Vihan tunteesta, vihan tunteesta Masennuksesta, alkoholista Heikkoudesta, rakkaudesta Alemmuudesta, pelkotilasta Tappohalusta, itsemurhasta Vihan tunteesta, vihan tunteesta 09. Muuri
"Herätkää, mikä on tuo muuri tuossa?
Purkakaa! On kylämme suoja suossa Kuolee virta, karja, maa ja pian kasvaa pelloilla vain kyyt Kertokaa, rakentajat, missä muuriin ovat syyt?" "Nopeaan nostimme suojan yössä Edelleen ovat valajamme työssään Huomatkaa, ei laakso montaa asuta Suojelkaa itseänne ja rakkaita" "Me loimme muurin jakamaan väen, Jotta viholliset, ettekä te toisianne enää näe" Toiselle puolelle ei yllä Ymmärrys, vihollinen kyllä Varmasti raiskaa maamme, jos me Luovumme rajamuurikivistämme Torneistaan toisiaan saavat vahtia Porttiaan vain kauppiaille avata Virtaa vesi kauas pois uomastaan, maa kuivuu Hajoaa perheet, verisiteet katkotaan Katoaa myös ääni vastarinnan Mykistyy alle sen harmaan pinnan, Jota luuli turvakseen tuo köyhä, pieni kansa Rakentajat esiintyivät kauppiaina Muuri olikin ansa Toiselle puolelle ei yllä Ymmärrys, vihollinen kyllä Varmasti raiskaa maamme, jos me Luovumme rajamuurikivistämme Pysymme aloillamme tässä Kehässä, varjoelämässä Rakentaja, metri lisää korkeutta Rajamuurikiviä Kansa vuosia odottaa Hiekkansa vuodattaa Tiimalaseihin ja hautoihin Kunnes tornistaan varoittaa vartija: "Nouskaa, jokin liikkuu kohti Liian pieni, en näe" Hiekkaa hartioillaan Selviytyneet huomaa Yksi muurinkivi irtoaa Pienellä lapsella, Kädessään vasara Kysyy varoen: onko täällä turvaa? Toiselle puolelle ei yllä Ymmärrys, vihollinen kyllä Varmasti raiskaa maamme, jos me Luovumme rajamuurikivistämme Pysymme aloillamme tässä Kehässä, varjoelämässä Rakentaja, metri lisää korkeutta Rajamuurikiviä 10. Murtumispiste
Jos olisit laulu kirjoittaisin sinut pintaani
Omaan kylkeeni ylös sävelin Kohisten hiljaa alkunuoteista viime tahteihin Juurista latvustoon, ylös taivaisiin Ja jos katoaisit nuotittaisin taivaan Riitasointuja, epävirettä Tahtivirheitä, vääriä säveliä Ei virheettömyys ole täydellistä Jos olisin puu, taipuisin ääntäsi vasten Jos luonto antaisi periksi vaikka murtumispisteeseen asti Sillä runkoni murros saa vahvempaan liitokseen Kasvaa, voisin murtua uudelleen ja uudelleen Jos olisit laulu kirjoittaisin sinut kauaksi täältä On muut laulut liian äänekkäitä Sanoittaisin, sovittaisin alkutavuista viime riimeihin Muita töitä puhtaammin ja kauniimmin Ja jos katoaisit sinut voisin soittaa Riitasointuja, riitasointuja Riitasointuja, riitasointuja Riitasointuja, epävirettä Tahtivirheitä, vääriä säveliä Ei virheettömyys ole täydellistä Jos olisin puu, taipuisin ääntäsi vasten Jos luonto antaisi periksi vaikka murtumispisteeseen asti Sillä runkoni murros saa vahvempaan liitokseen Kasvaa, voisin murtua uudelleen ja uudelleen Kuin katkenneen luun liitoskohta Vahvempana murtumaa kasvan Kun tästä selviän, otan ja juon Juon elämän maljan Juon Juon Juon ja laulan Juon ja laulan Jos olisin puu, taipuisin ääntäsi vasten Jos luonto antaisi periksi vaikka murtumispisteeseen asti Sillä runkoni murros saa vahvempaan liitokseen Kasvaa, voisin murtua uudelleen ja uudelleen Uudelleen, uudelleen |