Kylmällä kadulla, kivetyksen päällä
Lepää kynttilä
Ei lepata liekki, lämmitä tuli mieltä,
Sammunut sateeseen

Rapisseet lehdet, hennon kukkakimpun
Märkään maahan
Punaiset terälehdet peittävät jäljet
Tummuneen lammikon

On valjennut aamu ja vaiennut soitto
Korjattu pois on jäljet juhlan

Mustaan verhoutuu hahmo surevan,
Sateen seurana
Haihtunut humu jätti jälkeen miehen
Kylmän viileän

Saunan taakse hiljalleen
Kulkee mies hiljainen
Saattoväkeä matkassaan
Meklarin nuija heilahtaa
-Enää turha tinkiä on lopullista hintaa!

Arvailut on arvailtu
Silmät liinoin sidottu
Varmistimet poistettu on
Kukkakranssit ostettu

Pian matkaa kaukaiseen,
Missä ilma ohenee
Kun aamuun hiljaiseen
Vain tuuli puihin jää

Kauan kiusattiin ihmisen poikaa
Vaan nyt on hiillos sammunut
Ei palttoon läpi nauru raikaa
Saumat nauloin ommellut

Lumisen tien, korkean penkan
Kylmään kylkeen varovasti istuutuu
Siniset kasvot allapäin
Kohmeisiin kämmeniin hautautuu
Ei lämmitä käsiä palavat sillat

Sormien läpi valkoista maata
Tuijottaa katse etäinen
Roudan ja viiman välikössä
Yksin hymyilee itselleen
Taivasta kohti liekit saa

Sulkeutuvat väsyneet silmät
Hyinen viima vähitellen kaikkoaa
Lumisen tien, korkean penkan
Kylmään syliin viimein nukahtaa
Ei surevia jälkeen jää