Hämmästyisitkö, jos huomaisit
Kuinka muisto pimeydestä vaanii,
Seuraten askeleitasi,
Kuunnellen, etsien sopivaa hetkeä raivolleen?

Hänelle sielusi juomaksi jaloksi
Vihalle temppeli verestä puhtaaksi
Hänelle sielusi huoneensa valoksi
Taivaalle ruumiisi kohotkoon savuksi

Entä, jos näkisit ja voisit koskea
Sen olennon käteen tarttua
Oppaaksesi tällä Vihan Tiellä
Tuon unohdetun muiston kutsua?

Hänelle sielusi juomaksi jaloksi
Vihalle temppeli verestä puhtaaksi
Hänelle sielusi huoneensa valoksi
Taivaalle ruumiisi kohotkoon savuksi.

Valittavat ruosteiset ketjut
Väkipyörät kääntyvät
Tyrannimme temppelin mustan
Vihan lietsonnalle omistetun

Laskusillalla kavioiden kopse
Hänen palvojansa palaavat
Mustat kaavut ja elottomat kasvut
Synkät ylistykset kaikuvat

Sade jäinen piiskaa maata
Vallihaudassa pinnan pirstoo
Varustuksilta sammuvat soihdut
Marrastuuli ne vaientaa

Salit täyttyvät rukouksista pentagrammien kehällä
Usva hiipii marmoria pitkin
Kaiken alleen hukuttaa

Kuolleet haistavat suitsutuksen
Heitä kutsuttu on kostamaan Juutalaisten kuninkaalle
Hänet maahan suistamaan

Sanat Jeesuksen haudataan mustan lietteen syleilyyn
Vihan valta on ehdoton
Käärme kantaa kruunua.

Veri herättää minut jälleen
Usvan noustessa tuhkasta
Myrskyn äänien tervehdykset hiljaisuuden pirstoavat

Tätä paikkaa ei tunne kukaan
Mutta pelkonsa tunnustavat
Ristinkantajat vaivatta riivaan kuvilla heidän kauhuistaan

Avaan mustan arkkuni ja nousen syleilyysi
Öisen raikkaan ilman ja pakkasen kirpeyteen
Sisimpääni ravistaa tämän pimeyden viehätys
Mestarimme lupaukset ikuisuudessa kaikuvat

Kohtalonne on ennustettu
Kaiverrettuna lihaanne
Teljettyinä kuin rotat loukkuun
Suuren pedon armoille

Nämä huoneet tulvivat vihaa
Täällä elävät sielujen huudot
Veri herättää kaiken jälleen kylmään loistoon uljaaseen.

Padassa suden myrkky
Tulella murhatun lapsen rasva
Kiehuu lepakonveri
Oopiumi - rohto sydänyön

Kuun kylmän siunaamana
Liemen kammottavan ylleni kaadan
Sieluni kiroan
Suden käpälän jäljistä veren

Maljasta kurkuuni kumoan
Häpäisyn ristin rinnalleni raatelen
Verisesti lihaani kynsillä riistäen

Suden vyö
Nahkani nyljetty
Talja harteillani
Sylissä syysmetsän
Pimeyteen yön loitsuni huudan

Surua vanhan suden laulan
Tulkaa luokseni sielut ulvoavat
Vihan lauma
Kutsuni herätti.

Tunne likaisimman käden kosketus
Turmeltuneen sielun syvin olemus
Saastuneesta sydämestäni löydän rikoksia
Sinun lihaasi kohtaan

Riisun sinut
Virittelen tunnelmaa
Houkutellen kaunein sanoin
Uhraamaan Temppelisi antimia himolle
Täydellisesti antautumaan

Häpäisen Sodoman portin väkivalloin ja riistäen itsetuntosi
Poljen sen maahan
Avuttomuutesi näyttäen

Annan kieleni poimia hedelmää
Tuolta veriseltä uloskäynniltä
Huuhdellen nieluni eritteilläsi, saastalla ja halun kasteella

Viillän rintojasi
Reisiäsi hitaasti
Syntyviä noroja nauttien nuollen
Yhdistellen orgasmin ja hengenlähdön
Yhteisiä punaisia lankoja

Surmiosi viidennellä kynnyksellä tajuntasi hämärtyy
Jo enteillen sitä minkä katse pian todistaa
Kun kourassani kohtuasi puristan.

Istun jälleen kammiossani työn ja tutkimusten äärellä
katse naulittuna mustaan kirjaan
kädet kanavoiden kuolleiden voimia

Vanhan viisauden tyyssijasta sormenpäitteni ulottuville
sanoja joiden tulkiksi viattomien veri on virrannut

Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta

En luota siihen varjoon joka minusta lankeaa
Tai mihinkään muuhunkaan
Jonka päivänvalo heijastaa
Ah, tuhansia ja tuhansia kynttilöitä ja soihtuja
Palaneita sydämiä
Öljyä, sammuttamaan janoni

Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta

Ilmestyksiä ja ihmeitä joita mielenne ei selittäisi
Vihkiydyn yhä uudestaan yölle ja sen salaisuuksille
Hetkille jolloin aika seisoo hiljaa todistaen
Kun mieleni parkkiintuu suurta ikuisuutta syleillen

Sielunkykyjen valjastukseen
Olen etsinyt kaavoja, loitsuja
Olen katsonut tähtiin, niiden taakse
Ruokkiakseni synkkää lupausta...

Instrumental.

Hautakivet kaatuvat
Lehdet varisevat puista
Nuoret kukat kuihtuvat
Haudat sylkevät arkkunsa

Luut ja kallot reunustavat Hänen kulkemaansa tietä
Todistus läsnäolostaan
Kuoleman utu jäinen

Musta olento
Kuilunhenki
Voima helvetillinen
Kuilunhenki

Hänen kätensä näyttää tiemme halki veristen enteiden
Hävityksen ja kaaoksen Herra
Puhdistaudumme rukoukseen.